© Ram.

 

 

Joukahainen AK

Meriitit   /    Tämä on virtuaalihevonen

 

Joukahainen AK on reipas ja liikkeissään ketterä suomenpienhevosori. Myös Joukona tunnettu ori on näppärä ja kuuliainen ratsastaessa ja pienuudesta on vain hyötyä tiukkojen koulukäännösten parissa. Jouko on melko symppis oriksi, eikä viitsi aloittaa isoa elämölöä toisen orin kipittäessä tämän turvan edestä. Joukon ainoa heikkous on tammat; niiden lähellä ori muuttuu nopeasti joka suuntaan pomppivaksi ja nykiväksi orin retaleeksi, joka viis veisaa mitä ihmiset orin touhuista sanovat. Jouko tunnetaan myös kahlekuninkaana, välillä tuntuu ettei oria pidättele mitkään solmut tai ovet, vaan aina ori löydetään joko tammoille poseeraamasta tai kauralaarin vierestä herkuttelemasta.

Jouko toimii hyvin ratsastaessa ja onkin oiva menopeli kouluratsastukseen ja maastoiluun. Esteet eivät niinkään ole Joukon vahvimpia puolia, vaikkei ori olekaan niissä täysi tunari. Jouko toimii usein ratsastaessa harkitusti, eikä orilta nähdä turhaa kaahottelua ja ratsastajan hermojen kiristämistä. Ratsuna Jouko on siis varsin osaava ja ratsastajan avut vastaan ottava kaveri, ellei lähettyvillä ole niitä tammoja.

Kouluratsastus on Joukon kanssa yhtä juhlaa orin keskittyessä täysillä käsillä olevaan asiaan eikä keksi mitään omia konnankoukkuja. Keskittymisen herpaantuessa Jouko toilailee omiaan, mutta näin käy erittäin harvoin. Usein ratsastaja siis saa nauttia sydämensä kyllyydestä orin pienistä keinuvista liikkeistä, mistä varsinkin laukka on pehmeä kuin mikä.

Esteiden parissa ratsastaja saa hoputtaa Joukoa kunnolla eteenpäin, jotta lähestymisistä tulisi kunnollisia. Joukolla on vielä hiukan raaka hyppytyyli, eikä matkanteko oli aina mukavaa ratsastajallekaan epätasaisten hyppyjen takia. Jouko on kuitenkin varma lähestyjä, eikä ori kiellä esteelle kuin pakon edessä. Turhia jarrutuksia tai puomin kolautteluita ei siis synny ainakaan Joukon toimesta. Maastossa Jouko on omiaan ja varsinkin vesileikit ovat orin mieleen. Rauhallinen Jouko ei välitä yllättävistä räsähdyksistä tai tapahtumasarjoista, vaan kuuntelee rauhallisesti ratsastajaansa. Jouko pärjää hyvin yksinkin maastossa, eikä välttämättä tarvitse hevoskaveria seurakseen maastoretken ajaksi.

Jouko on hoitaessa säyseästi paikoillaan, ainakin niin kauan kunnes hoitaja on poistunut näköpiiristä. Silloin on orin mielestä hyvä aika ninjailla itsensä irti ja suunnata joko neitokaisten tai ruoan luokse. Jos ja kun ori saadaan kiinni, voidaan itse hoitaminen aloittaa. Jouko antaa puunata itsensä kavioista korviin, eikä arastele pään harjaamista tai pesua. Varusteiden kanssa ei kauhaa nokka tuhise, kunhan muistaa kiristää vyön hitaalla tahdilla ja lämmittää kuolaimet ennen orille tarjoamista.

Taluttaessa Jouko pomppii suuntaan jos toiseenkin, jos tammoja sattuu olemaan lähimaillakaan. Muutoin Jouko on kiltti talutettava, ellei ruoka pistä oriparan pollaa täysin sekaisin. Jouko ei voi vastustaa meheviä ruohonkorsia, vaan nykii taluttajansa päättäväisesti niiden luokse. Heti kättelyssä tulee orille näyttää kuka vie ja minne, jos meinaa saada orin reippaasti paikasta A paikkaan B.

Jouko on orien ja jopa ruunien seurassa rauhallista kaveria, joka osaa kuitenkin tarpeen vaatiessa näyttää millaista miestä sitä oikeasti ollaan. Vaikka Jouko onkin perso ruoalle, ei ori hermostu vaikka joutuisikin jakamaan heinäkasansa toisen hevosen kanssa. Ainoastaan tammat vetävät Joukoa puoleensa, mutta muutoin ori pysyy hyvin käsissä eikä hermoile tuntemattomien hevoskavereiden lähestyessä.

Matkat sujuvat Joukon kanssa verkkaisesti, eikä ori tarvitse välttämättä toista hevoste seurakseen kuljetusautoon. Kisapaikalla Jouko on kuin kotonaan, eikä uusia ympäristöjä kummastella tai säikytä. Lämmiteltäessä Jouko saattaa touhuta omiaan, mutta suorituksen alkaessa ori keskittyy vain ja ainoastaan radan suorittamiseen.

© Pierre

Jälkeläiset

 

Sukutaulu

      

i. isä

 

e. emä

 

 

Näyttelykalenteri

 

Kilpailukalenteri (8krj, 0erj)

0.00.2011 KRJ kutsu, 100cm: 0/00 00.00.2011 ERJ kutsu, 100cm: 0/00

 

Päiväkirja